Löytyi 3 aineistoa

Suodata tuloksia
  • Pullonkaulatulot FI ja SE3 välillä

    Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Keski-Ruotsin (SE3) välillä.

    Pullonkaulatulot lasketaan seuraavasti: vuorokausimarkkinoiden kaupallinen siirto tarjousalueiden välillä (MWh/h) * alueiden hintaeron itseisarvo (EUR/MWh)

    Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät erillisiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

  • Pullonkaulatulot FI ja SE1 välillä

    Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Pohjois-Ruotsin (SE1) välillä.

    Pullonkaulatulot lasketaan seuraavasti: vuorokausimarkkinoiden kaupallinen siirto tarjousalueiden välillä (MWh/h) * alueiden hintaeron itseisarvo (EUR/MWh).

    Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät omiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

  • Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä

    Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Viron (EE) välillä.

    Pullonkaulatulot lasketaan seuraavanlaisesti: pullonkaulatulot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto alueiden välillä [MW] * aluehintaero alueiden välillä [€/MWh]

    Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät erillisiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

    Jos vuorokausimarkkinoiden tuloksena jotain tuntina Suomen ja Viron välillä siirretään sähköä 100 MWh, ja samalla tunnilla Suomen ja Viron välinen vuorokausimarkkinoiden hintaero 10 €/MWh, Viron kantaverkkoyhtiö Elering ja Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid saavat pullonkaulatuloja yhteensä 100 MWh * 10 €/MWh = 1000 €. Summa jaetaan Eleringin ja Fingridin kesken.