Löytyi 4 aineistoa

Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Pohjois-Ruotsin (SE1) välillä.

Pullonkaulatulojen määrä julkaistaan ENTSO-E:n Transparency Platformilla, joka on löydettävissä täältä: https://transparency.entsoe.eu/transmission/r2/dailyImplicitAllocationsCongestionIncome/show. Avoimessa Datassa on löydettävissä historiadataa vuoden 2017 helmikuun puoleen väliin asti. Tätä uudempi data sekä historiadataa on löydettävissä ENTSO-E:n sivuilta.

Pullonkaulatulot lasketaan seuraavasti: vuorokausimarkkinoiden kaupallinen siirto tarjousalueiden välillä (MWh/h) * alueiden hintaeron itseisarvo (EUR/MWh).

Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät omiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Keski-Ruotsin (SE3) välillä.

Pullonkaulatulojen määrä julkaistaan ENTSO-E:n Transparency Platformilla, joka on löydettävissä täältä: https://transparency.entsoe.eu/transmission/r2/dailyImplicitAllocationsCongestionIncome/show. Avoimessa Datassa on löydettävissä historiadataa vuoden 2017 helmikuun puoleen väliin asti. Tätä uudempi data sekä historiadataa on löydettävissä ENTSO-E:n sivuilta.

Pullonkaulatulot lasketaan seuraavasti: vuorokausimarkkinoiden kaupallinen siirto tarjousalueiden välillä (MWh/h) * alueiden hintaeron itseisarvo (EUR/MWh)

Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät erillisiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

Suomen (FI) ja Keski-Ruotsin (SE3) välinen kaupallinen siirto, joka sisältää sähkön vuorokausimarkkinoilla (dayahead) ja päivän sisäisillä (intraday) markkinoilla käydyn sähkökaupan Suomen ja Keski-Ruotsin välillä. Positiivinen etumerkki tarkoittaa siirtoa siirtoa Suomesta Ruotsiin.

Suomen ja Ruotsin välisen tasesähkön määrä, eli Suomen ja Ruotsin välillä siirtyneen mitatun ja kaupallisen siirron erotus. Kaupallinen siirto on vuorokausimarkkinoilla, intraday-markkinoilla sekä Fingridin ja Svenska Kraftnätin käyttötunnin aikana tekemät sähkökaupat. Tasesähkön määrän etumerkin ollessa positiivinen on Fingrid myynyt tasesähköä Ruotsiin. Tasesähkön määrän etumerkin ollessa negatiivinen on Fingrid ostanut tasesähköä Ruotsilta.