Löytyi 137 aineistoa

Organisaatiot: Fingrid Muodot: JSON

Suodata tuloksia
  • Tuotantotasesähkön myyntihinta

    Tuotantotasesähkön myyntihinta. Hinta, jolla taseyksikkö myy tasevastaavalle tuotantotaseen alijäämäenergian. Tuotantotasesähkön myyntihinnaksi tulee tunnin ylössäätöhinta. Mikäli ylössäätöä ei ole tehty tai tunti on määritetty alassäätötunniksi, käytetään tuotantotasesähkön myyntihintana Suomen aluehintaa vuorokausimarkkinoilla. Erillisestä tuotantotaseesta luovuttiin 1.11.2021 01.00 kun siirryttiin yhden taseen malliin (kts. Tasepoikkeaman hinta).

  • Kulutustasesähkön hinta

    Kulutustasesähkön hinta. Tarkoittaa sekä hintaa, jolla taseyksikkö ostaa tasevastaavan kulutustaseen ylijäämäenergian että hintaa, jolla taseyksikkö myy tasevastaavalle energian kulutustaseen alijäämän tasapainottamiseen. Kulutustasesähkön hinnaksi tulee ylössäätötunnilla ylössäätöhinta ja alassäätötunnilla alassäätöhinta. Mikäli tunnilla ei ole tapahtunut säätöä, käytetään kulutustasesähkön hintana Suomen aluehintaa vuorokausimarkkinoilla. Erillisestä kulutustaseesta luovuttiin 1.11.2021 01.00 kun siirryttiin yhden taseen malliin (kts. Tasepoikkeaman hinta).

  • Tasepoikkeaman hinta

    Hinta tasevastaavan tasepoikkeamalle yksitasemallissa 1.11.2021 01.00 -> Hinnat päivitetään tunneittain.

  • Tuotantotasesähkön ostohinta

    Tuotantotasesähkön ostohinta. Hintaa, jolla taseyksikkö ostaa tasevastaavan tuotantotaseen ylijäämäenergian. Tuotantotasesähkön ostohinnaksi tulee tunnin alassäätöhinta. Mikäli alassäätöä ei ole tehty tai tunti on määritetty ylössäätötunniksi, käytetään tuotantotasesähkön ostohintana Suomen aluehintaa vuorokausimarkkinoilla. Erillisestä tuotantotaseesta luovuttiin 1.11.2021 01.00 kun siirryttiin yhden taseen malliin (kts. Tasepoikkeaman hinta).

  • Vältetyn aktivoinnin arvo (VoAA) FI

    Vältetyn aktivoinnin arvo (VoAA) FI

    Lisätietoa VoAA:sta ja IC:sta löytyy eSettin käsikirjasta (määritelmät ja laskentasäännöt).

  • Pullonkaulatulot välillä FI-EE

    Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Viron (EE) välillä.

    Pullonkaulatulojen määrä julkaistaan ENTSO-E:n Transparency Platformilla, joka on löydettävissä täältä: https://transparency.entsoe.eu/transmission/r2/dailyImplicitAllocationsCongestionIncome/show. Avoimessa Datassa on löydettävissä historiadataa vuoden 2017 helmikuun puoleen väliin asti. Tätä uudempi data sekä historiadataa on löydettävissä ENTSO-E:n sivuilta.

    Pullonkaulatulot lasketaan seuraavanlaisesti: pullonkaulatulot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto alueiden välillä [MW] * aluehintaero alueiden välillä [€/MWh]

    Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät erillisiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

    Jos vuorokausimarkkinoiden tuloksena jotain tuntina Suomen ja Viron välillä siirretään sähköä 100 MWh, ja samalla tunnilla Suomen ja Viron välinen vuorokausimarkkinoiden hintaero 10 €/MWh, Viron kantaverkkoyhtiö Elering ja Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid saavat pullonkaulatuloja yhteensä 100 MWh * 10 €/MWh = 1000 €. Summa jaetaan Eleringin ja Fingridin kesken.

  • Pullonkaulatulot välillä FI-SE1

    Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Pohjois-Ruotsin (SE1) välillä.

    Pullonkaulatulojen määrä julkaistaan ENTSO-E:n Transparency Platformilla, joka on löydettävissä täältä: https://transparency.entsoe.eu/transmission/r2/dailyImplicitAllocationsCongestionIncome/show. Avoimessa Datassa on löydettävissä historiadataa vuoden 2017 helmikuun puoleen väliin asti. Tätä uudempi data sekä historiadataa on löydettävissä ENTSO-E:n sivuilta.

    Pullonkaulatulot lasketaan seuraavasti: vuorokausimarkkinoiden kaupallinen siirto tarjousalueiden välillä (MWh/h) * alueiden hintaeron itseisarvo (EUR/MWh).

    Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät omiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

  • Pullonkaulatulot välillä FI-SE3

    Pullonkaulatulojen määrä Suomen (FI) ja Keski-Ruotsin (SE3) välillä.

    Pullonkaulatulojen määrä julkaistaan ENTSO-E:n Transparency Platformilla, joka on löydettävissä täältä: https://transparency.entsoe.eu/transmission/r2/dailyImplicitAllocationsCongestionIncome/show. Avoimessa Datassa on löydettävissä historiadataa vuoden 2017 helmikuun puoleen väliin asti. Tätä uudempi data sekä historiadataa on löydettävissä ENTSO-E:n sivuilta.

    Pullonkaulatulot lasketaan seuraavasti: vuorokausimarkkinoiden kaupallinen siirto tarjousalueiden välillä (MWh/h) * alueiden hintaeron itseisarvo (EUR/MWh)

    Pullonkaulatulot syntyvät kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät erillisiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee Euroopan Unionin lainsäädäntö. Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot EU-lainsäädännön mukaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

  • Viimeksi aktivoidun alassäätötarjouksen hinta - reaaliaikatieto

    Viimeisimmän aktivoidun alassäätötarjouksen hinta. Hinta julkaistaan reaaliaikaisesti, kun Suomi on omana säätöalueenaan.

    Suomi on omana säätöalueenaan tilanteessa, jossa rajasiirtoyhteydet Suomen ja Pohjoismaiden välillä ovat täydessä käytössä, jolloin muihin Pohjoismaihin ei voi viedä enempää säätösähköä. Tällöin voidaan hyödyntää vain suomalaisia säätötarjouksia.

    Säätösähkömarkkinoiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä, eli säätösähköä tarpeen mukaan. Alassäätö voi olla tuotannon vähennystä tai kulutuksen lisäystä ja hinta alassäädölle märäytyy halvimman käytetyn alassäätötarjouksen mukaan.

    Tilanteissa, joissa Fingrid on aktivoinut säätösähköä muuhun kuin tasehallinnan tarpeisiin (ns. erikoissäätö), voi julkaistu hinta poiketa lopullisesta säätösähkön hinnasta. Julkaistu hinta on viitteellinen.

  • Lämpötila Oulussa - reaaliaikatieto

    Mittaus Leväsuon sähköasemalla, ulkoilman lämpötila. Tieto päivitetään 3 minuutin välein.

  • Lämpötila Helsingissä - reaaliaikatieto

    Mittaus Tammiston sähköasemalla, ulkoilman lämpötila. Tieto päivitetään 3 minuutin välein.

  • Lämpötila Jyväskylässä - reaaliaikatieto

    Mittaus Petäjäveden sähköasemalla, ulkoilman lämpötila. Tieto päivitetään 3 minuutin välein.

  • Tunninvaihdesäätö, alassäätö

    Säätö, jolla siirretään Pohjoismaisen tai Suomen tunninvaihdeongelmien pienentämiseksi suunnitellut tuotannon muutokset alkamaan 15 minuuttia suunniteltua ajankohtaa aikaisemmin tai myöhemmin.

  • Erikoissäätö, alassäätö

    Säätö, joka tapahtuu säätösähkömarkkinoilla Fingridin toimesta jostain muusta syystä kuin valtakunnallisen tasehallinnan tarpeista.

  • Sähkönsiirto Suomen ja Keski-Ruotsin välillä - reaaliaikatieto

    Sähkönsiirto Keski-Ruotsin (SE3) ja Suomen (FI) välisillä tasasähköyhteyksillä. Tieto perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän reaaliaikaisiin mittauksiin. Positiivinen etumerkki tarkoittaa siirtoa Suomesta Keski-Ruotsiin (SE3). Negatiivinen etumerkki tarkoittaa siirota Keski-Ruotsista (SE3) Suomeen. Tieto päivitetään 3 minuutin välein.

  • Ylössäätöhinta säätösähkömarkkinoilla

    Ylössäätöhinta Suomessa on kalleimman säätösähkömarkkinoilla kullakin käyttötunnilla tilatun ylössäätötarjouksen hinta, kuitenkin vähintään vuorokausimarkkinoiden Suomen aluehinta. Kunkin tunnin ylössäätöhinta julkaistaan tunneittain toissatunnilta, esimerkiksi klo 9 julkaistaan tunnin 07-08 tieto

    Säätösähkömarkkinat ovat manuaalisen taajuudenpalautusreservin (mFRR) markkinapaikka, joiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingridin ylläpitämät Suomen säätösähkömarkkinat ovat osa pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä sähköjärjestelmän tarpeen mukaan. Ylössäätö tarkoittaa tuotannon lisäämistä tai kulutuksen vähentämistä.

  • Ylössäätötarjouksien summa säätösähkömarkkinoilla

    Suomalaisten osapuolien säätösähkömarkkinoille antamien ylössäätötarjousten tunneittainen summa julkaistaan tunneittain toissatunnilta, esimerkiksi klo 9 julkaistaan tunnin 07-08 tieto.

    Säätösähkömarkkinat ovat manuaalisen taajuudenpalautusreservin (mFRR) markkinapaikka, joiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingridin ylläpitämät Suomen säätösähkömarkkinat ovat osa pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä sähköjärjestelmän tarpeen mukaan. Ylössäätö tarkoittaa tuotannon lisäämistä tai kulutuksen vähentämistä.

  • Tunninvaihdesäätö, ylössäätö

    Säätö, jolla siirretään Pohjoismaisen tai Suomen tunninvaihdeongelmien pienentämiseksi suunnitellut tuotannon muutokset alkamaan 15 minuuttia suunniteltua ajankohtaa aikaisemmin tai myöhemmin.

  • Tilattu alassäätö Suomen säätösähkömarkkinoilta

    Tilattu alassäätö Suomen säätösähkömarkkinoilta. Säätösähkömarkkinoilta tasehallinnan tarpeisiin Suomessa tilatun alassäädön määrä julkaistaan tunneittain kahden tunnin viiveellä, esimerkiksi klo 9 julkaistaan tunnin 06-07 tieto.

    Säätösähkömarkkinat ovat manuaalisen taajuudenpalautusreservin (mFRR) markkinapaikka, joiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingridin ylläpitämät Suomen säätösähkömarkkinat ovat osa pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä sähköjärjestelmän tarpeen mukaan. Alassäätö tarkoittaa tuotannon pienentämistä tai kulutuksen lisäämistä. Alassäätömäärät ilmoitetaan negatiivisella etumerkkillä.

  • Tilattu ylössäätö Suomen säätösähkömarkkinoilta

    Tilattu ylössäätö Suomen säätösähkömarkkinoilta. Säätösähkömarkkinoilta tasehallinnan tarpeisiin Suomessa tilatun alassäädön määrä julkaistaan tunneittain kahden tunnin viiveellä, esimerkiksi klo 9 julkaistaan tunnin 06-07 tieto.

    Säätösähkömarkkinat ovat manuaalisen taajuudenpalautusreservin (mFRR) markkinapaikka, joiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingridin ylläpitämät Suomen säätösähkömarkkinat ovat osa pohjoismaisia säätösähkömarkkinoita. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä sähköjärjestelmän tarpeen mukaan. Ylössäätö tarkoittaa tuotannon lisäämistä tai kulutuksen vähentämistä.

Voit käyttää rekisteriä myös API avulla (katso myös API-dokumentaatio).